Saariselkä
Saariselkä
Saariselän alue sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston kupeessa, saamelaisalueella ja Lapin kultamailla. Tunturialueen reunalle on muodostunut Saariselkä – Kiilopää – Kakslauttanen -matkailualue, joka on nykyisin kansainvälinen matkailukohde.
Saariselän alue on saamelaisten kotiseutualuetta. Saariselän tuntureiden pohjoispuoli kuului Inarin Lappiin. Tuntureiden eteläpuolella olivat Sompion ja Sodankylän lapinkylät. Metsästys, kalastus ja peuranpyynti olivat entisajan elinkeinoja, joista voi löytää merkkejä maastosta vielä tänä päivänäkin.
Saariselän alueelta löydettiin kultaa ensimmäisen kerran vuonna 1865. Varsinainen kultaryntäys Ivalojoelle tapahtui vuonna 1870. Myöhemmin, 1900-luvun puolella kultalöytöjä tehtiin myös Tankavaarassa ja Lemmenjoella.
Urho Kekkosen kansallispuisto
Tämä kansallispuisto on perustettu 1983 ja se on toiseksi suurin kansallispuistomme. Luontopolkuja ja päiväretkiksi soveltuvia teemareittejä löytyy Saariselältä ja Kiilopäältä. Kansallispuiston tunnetuimpiin kohteisiin lukeutuvat mm. Luirojärvi, Paratiisikuru ja Sokosti jotka ovat useamman vaelluspäivän päässä, kansallispuiston sydämessä.
Kaunispää
Kaunispää on 438 metriä korkea tunturi ja on samalla tunnetuin Saariselän tuntureista. Huipulta avautuvat upeat näkymät kansallispuistoon, yli Saariselän kylän kohti Sompion luonnonpuistoa ja Hammastunturin erämaa-alueelle.
Kiilopää
546 metriin kurottava Kiilopää on yksi Saariselän tunturialueen korkeimmista ja tunnetuimmista tuntureista. Hyvin merkitty reittiä pitkin matkaa huipulle tulee noin kaksi kilometriä suuntaansa.
Laanilan kultareitti
Kahdeksan kilometrinen patikointi- ja pyöräilyreitti Laanilan ja Kutturantien välillä esittelee alueen kultahistoriaa ja -kulttuuria. Reitti kulkee vanhojen kaivoksien ja kultavaltausten kautta ja tutustuttaen kullankaivun maailmaan infotauluin. Reitin läheisyydessä kaivetaan kultaa myös nykyisin.
Ivalojoen Kultala
Vuonna 1869 alkaneen Ivalojoen kultaryntäyksen myötä valtiovalta rakennutti Ivalojoelle tukikohdan, Kruunun Stationin, kullankaivun valvontaa ja hallinnointia varten.
Tänä päivänä pihapiirissä on Kultalan Kruunun Stationin lisäksi alkuperäiset rantasauna ja varastoaitta. Lisäksi alueelle on alkuperäisten piirustusten mukaan rakennettu leipomo ja väentupa. Kultalassa on myös retkeilijöiden käyttöön vuokratupa.
Prospektorin kaivos
Kaivosyhtiö Prospektor perusti kultakaivoksen Luttojoen latvoille 1900-luvun alussa. Kaivosta varten rakennettiin tie Sodankylästä Laanilaan ja myöhemmin tietä jatkettiin aina Petsamoon saakka. Kaivosyhtiön konttorista tuli Saariselän ensimmäinen rakennus ja myöhemmin se toimi vuosikymmenien ajan Laanilan kestikievarina. Kaivoksesta ei koskaan löydetty kultaa ja se lakkautettiin.
Prospektorin kaivos sijaitsee Laanilan ja Saariselän välillä. Kaivoskuilun päälle on rakennettu pieni mökki, jonka sisältä pääsee näkemään vanhaan kaivoskuiluun. Pihalla on nähtävillä kaivostoiminnan jälkiä ja rekvisiittaa.
Seuraavan kolmen päivän ajan matkamme jatkui Laanilasta muinaista Ruijan polkua pitkin, Nattasten välistä, kohti Sompiojärveä ja siitä edelleen Vuotsoon. Mukava oli kulkea historiallista reittiä, jota aikoinaan oli kulkenut mm. Elias Lönnrot.
Harmiteltuamme kivistä polkua, paikallinen poromies totesi “olevan Helsinkissäkin paljon kiviä, siellä Mannerheimintiellä”.
