Ruovesi
Ruovesi
Ruovesi on matkailijalle ennen kaikkea upeaa luontoa: sen vehmaat rannat, kirkkaat vedet ja vehreät metsät ovat täynnä rauhaa ja kauneutta. Ruovedellä on hyvät mahdollisuudet myös toimia ja harrastaa, niin kesällä kuin talviaikaan: sen hanget kutsuvat hiihtämään, metsäpolut patikoimaan, järvet melomaan ja kalastamaan.
Ruovedellä on oleskellut poikkeuksellisen paljon taiteilijoita – jopa siinä määrin, että esimerkiksi Visuveden ja Muroleen kyliä olisi ennen sotia voinut kutsua taiteilijasiirtoloiksi. Voimakkaimmin Ruovettä ovat tehneet tunnetuksi kuvataiteilijat, joiden ketju ulottuu katkeamattomana nykypäivään asti. Ruovedeltä ammensivat inspiraatiota muun muassa Akseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg, mutta myös säveltäjät, esimerkiksi Jean Sibelius ja Oskar Merikanto, ovat löytäneet innoitusta ja työrauhaa Ruoveden luonnosta.
Ruoveden matkailuinfo on avoinna kesäkuun alkupuolelta elokuun puoleen väliin päivittäin
Viljamakasiinissa
Ruovedentie 5, Ruovesi
p. +358 44 787 138p
matkailu@ruovesi.fi
Muina aikoina:
Kunnanvirasto
Ruovedentie 30
P. +358 3 486 111
kirjaamo@ruovesi.fi
Helvetinjärven alue on Länsi-Suomen jylhimpiä erämaa- ja metsäalueita. Vuonna 1982 perustettu Helvetinjärven kansallispuisto on pinta-alaltaan noin 50 km², josta vesialueita on noin 1,5 km². Alueella on lukuisia viitoitettuja polkuja, keittopaikkoja ja telttailualueita, ja sieltä on yhteys Pirkan Taival -retkeilyreitistöä myöten muun muassa Seitsemisen kansallispuistoon. Alueella sijaitseva Helvetinkolu on 38 m syvä ja 40 m pitkä, 2–2,5 m leveä kalliohalkeama järven kaakkoispäässä. Aikoinaan sitä käytettiin susiansana.
Nykyään Helvetinkolu on kansallispuiston suosituimpia käyntikohteita: siellä on tulentekopaikka ja päivätupa. Kansallispuistossa kulkeva voi matkallaan tutustua myös hiekkarantaiseen Haukkajärveen tai Rontonhorhan rotkolaaksoon.
Runebergin lähde ympäristöineen on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä lähivirkistysalue Ruoveden kunnassa. Lähde on nimetty kansallisrunoilija J.L. Runebergin mukaan: hän toimi vuosina 1825–1826 kotiopettajana Ruovedellä Ritoniemen kartanossa kapteeni af Enehjelmin perheessä. Siihen aikaan lähde oli säätyläisten kesäisen seuraelämän keskuspaikka ja Runebergin tiedetään mielellään viettäneen lähteellä aikaa. Runebergin lähde on merkittävä nähtävyys voimakkaan pohjavesipurkauman ja kauniin ympäröivän luonnontilaisen alueen takia. Runebergin lähteen alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Lähde sijaitsee Runebergintien päässä, Runebergintie 6, Ruovesi.
Ollinkivi on suojeltu siirtolohkare, joka näyttää olevan vierimäisillään alas mäen rinnettä tielle. Z. Topelius kirjoittaa tarinoissaan lohkareen odottavan maanpetturia, joka tietä kulkiessaan tulee jäämään lohkareen alle. Vielä ei petturi ole ohi mennyt, sillä kivi on edelleen paikoillaan. Ollinkiven edustalla kulki aikoinaan seudun päätie, Pahaksi Virstaksi -kutsuttu osuus, joka myöhemmin jäi pois käytöstä tiestöä uudistettaessa. Ollinkivi on merkittävä myös siksi, että se on Suomen ensimmäinen vuoden 1923 luonnonsuojelulain mukainen suojelukohde, luonnonmuistomerkki n:o 1. Ollinkivi rauhoitettiin vuonna 1924. Kantatie numero 66:lta on noin kolme kilometriä Ollinkivelle.
Tarkemmat reittiohjeet löydät:
www.luontoon.fi/siikaneva/kartatjakulkuyhteydet
Ryövärinkuoppa, Siikakankaantie 414 on kävelymatkan päässä kantatie numero 66:lta. Puolen kilometrin mittainen polku, joka kulkee rehevän avolähteen ja runsaan kasvilajiston keskellä. Nimensä alue on saanut muinaisesta maantierosvojen piilopaikasta. Rehevässä, rauhoitetussa laaksossa on muun muassa puroja ja voi nähdä majavien katkomia puita.
Lisätiedot:
www.luontoon.fi/ryovarinkuoppa
Mäkelän lomatuvat
Mäkelänjärventie 372, Korkeakoski
p. +358 400 36 9866
www.makelanlomatuvat.fi
Päivän kävelyn päätteeksi saavuimme Mäkelän lomatuville. Koko suuri mökki meidän käytössä. Sauna lämpiämään ja pyykit koneeseen. Aamulla lehmät seisoivat ikkunan takana ja maatila heräili raikkaaseen aamuun. Kolmas kuukausi alkoi kunnon maalaisaamiaisella ja haitarin soitolla.