Pälkäneen maisemakuvaa hallitsevat useat järvet, sillä kunnan pinta-alasta neljäsosa on järviä. Suurimmat ovat Mallasvesi, Pälkänevesi ja Kukkia-järvi. Kukkia on tunnettu kauneudestaan ja kirkkaasta vedestä ja siellä kasvaa uhanalainen vesisaniainen Ormio. Mallasveden itäranta on hienoa hiekkarantaa, sillä Pälkäneen kautta kulkee Salpausselältä Pohjanmaalle ulottuva harjujakso. Mallasveden rannassa on Suomen suurin yhtenäinen tervalepikkömetsä.

Pälkäneellä sijaitsee Sappeen matkailukeskus, jossa talvisin pääsee hiihtämään ja laskettelemaan, kesäisin tarjolla on alamäkipyöräilyä, kesäteatteria ja luonnossa liikkumista.

Ankeina Isonvihan vuosina Pälkäneellä otettiin merkittävä askel kohti kansansivistystä. Kirjanpainaja Daniel Medelplan oli joutunut karkumatkalle Viipurista ja päätynyt Pälkäneelle. Vuonna 1719 hän kaiversi puusta aapisen painolaatat, joka mahdollisti Gezeliuksen aapisen painamisen. Painolaattojen merkitys oli tärkeä Suomen kansan lukutaidon ja sivistyksen kannalta.