Inari

Inari

Inari on Suomen suurin kunta ja se sijaitsee Euroopan unionin pohjoisimmassa kulmauksessa, keskellä Pohjoiskalottia. Inari on laajuudeltaan 5 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Kunnassa käytetään suomenkielen rinnalla virallisesti kolmea eri saamenkieltä; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Inarilaisista vajaa kolmannes on saamelaisia.

Inarissa on yli 100 nimettyä tunturia. Kunnan eteläosien erämaissa kulkee pohjoinen kuusimetsän raja ja pohjoisessa saavutetaan mäntyraja. 

Ravintola Anaar
Saarikoskentie 2, Inari
p. +358 16 511 7100
inarin.kultahovi@co.inet.fi

Hotelli Inari & Ravintola Aurora 
Inarintie 40, Inari
p. +358 16 671 026
sales@visitinari.fi

Ravintola Sarrit
Siida
Inarintie 46, Inari
p. +358 40 700 6485
ravintola@sarrit.inet.fi

PaPaNa
Inarintie 49, Inari
p. +358 40 652 6276
papana@hotmail.com

Visit Inari – Hotelli Inari &
Ravintola Aurora

Tasokasta majoitusta Inarijärven rantamaisemissa
ja laajan valikoiman opastettuja elämyksellisiä
ohjelmia ympäri vuoden Pohjois-Lapissa.

Inarintie 40, Inari
p. +358 16 671 026
sales@visitinari.fi

Hotelli Inarin Kultahovi
Saarikoskentie 2, Inari
p. +358 16 511 7100
inarin.kultahovi@co.inet.fi

Wilderness Hotel Inari
Inarintie 2, Inari
p. +358 50 447 7887
sales@nellim.fi

Lomakylä Inari
Inarintie 26, Inari
p. +358 16 671 108
sales@visitinari.fi

Villa Lanca
Kittilän Ratsutie 2, Inari
p. +358 40 748 0984
villalanca@villalanca.com

Lomakylä Lapponia 
Kaamasentie 831, Inari 
p. +358 40 0811 820
p. +358 40 7042 781
info@lomakylalapponia.com

Siida Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus 
Siida Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus sijaitsevat Inarin kylässä, Suomen saamelaisalueen keskellä. Näyttelyt ja tapahtumat toimivat pohjoisen tiennäyttäjinä: vieraat opastetaan ikiaikaiseen ja elävään saamelaiskulttuuriin ja arktiseen luontoon. Luontokeskuksen ja Saamelaismuseon yhteisiä pysyviä näyttelyitä täydentävät vaihtuvat näyttelyt. 

Siida on koskettava kulttuuri- ja luontokeskus. Näyttelyissä koet saamelaisen pohjoisen kansan vahvan yhteyden luontoon. Se vaalii saamelaiskulttuuria ja vahvistaa kävijöiden kunnioitusta luontoon. Näyttelyt, ulkomuseoalue ja palvelut tarjoavat tietoa ja kokemuksia. Siidassa tuntee olevansa osa paikallista pohjoisen elämänkiertoa sekä aistii saamelaisten kunnioittavan yhteyden luontoon. 

Siida-rakennus on avattu vuonna 1998. Vuosina 2020 – 2022 Siida-rakennusta laajennetaan ja perusparannetaan. Laajennusosiin sijoittuvat Saamelaismuseon kokoelmatilat sekä ravintola. Saamelaismuseon ja luontokeskuksen yhteinen perusnäyttely uusitaan. Laajennettu ja perusparannettu Siida sekä uusi näyttely avataan huhtikuussa 2022. 

Saamelaismuseon toiminta on alkanut ulkomuseosta. Saamelaismuseo perustettiin vuonna 1959. Perustajana oli Sámii Litto – Saamelaisten yhdistys ry., joka puolestaan on vuonna 1945 perustettu Suomen ensimmäinen saamelaisyhdistys. 

Saamelaismuseon perustaminen liittyy toiseen maailmansodan loppuvaiheeseen, Lapin sotaan. Sen seurauksena suurin osa Lapin infrastruktuurista ja esineistöstä tuhoutui. Esimerkiksi Inarin kunnan rakennuskannasta tuhoutui yli 90 %. Lisäksi saamelaisten elämäntapa alkoi sodan jälkeen muuttua, jonka seurauksena kotitekoinen käyttöesineistö pikkuhiljaa katosi. Saamelaiset huolestuivat materiaalisen kulttuurin muutoksista ja ajatus oman museon perustamisesta syntyi. 

Ulkomuseo avattiin kesällä 1963 Pohjoismaiden ensimmäisenä saamelaismuseona. Yli 60-vuotiaalla ulkomuseolla on jo oma museaalinen historia, joka kertoo myös eri aikakausien suhtautumisesta museorakennuksiin ja niiden kunnostamiseen. Se on muinaisjäännösalue, jossa tiivistyy 10 000 vuotta Inarin historiaa.

Inarijärven rannalla Juutuajoen yhtymäkohdassa Saamelaismuseon alueella on ollut asutusta jo mesoliittisella kivikaudella, lähes 10 000 vuotta sitten. Alueella on asuttu useaan otteeseen myös myöhemmin kivikaudella sekä varhaisella metallikaudella ja rautakaudella (8800-5600, 1800 ja 1400-1200 vuotta sitten). Se on ns. moniperiodinen asuinpaikka. 

Lisäksi Siidassa on museo ja luontokauppa Siida Shop, ravintola Sarrit ja Inarin matkailuneuvonta. 

Pielpajärven erämaakirkko 
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Pielpajärven erämaakirkko on rakennettu vuosina 1752-1760, ja se oli käytössä aina 1800-luvun loppuun saakka. Vielä tänäkin päivänä Pielpajärven erämaakirkolla on jumalanpalvelukset pääsiäisenä ja juhannuksena. Erämaakirkko on myös suosittu hääkirkko.

Pielpajärvelle pääsee kesäisin ainoastaan kävellen tai veneellä ja talvisin hiihtäen. Kesäisin Inarinjärven risteilyt poikkeavat pyynnöstä ja säävarauksella Pielpavuonossa, josta on kahden kilometrin kävely kirkolle. Inarista käsin voi auton ajaa parkkipaikalle josta kävelyä kirkolle tulee noin viisi kilometriä.

Ukonsaari 
Ukonsaari on Inarijärven tunnetuin saari. Saari, joka tunnetaan myös nimellä Ukonkivi tai Ukko, on aiemmin toiminut saamelaisten pyhänä paikkana – seitana. Näillä jumalten palvontapaikoilla uskottiin jumalien, henkien ja haltijoiden asuvan. Tärkein jumalista oli Ukko, Äijih. Ukko-nimitys juontuu ukkosta ja jyrinää kuvaavasta sanasta.

Ukonsaarella on korkeutta noin 30 metriä, leveyttä 50 metriä ja pituutta 100 metriä. 

Ukonsaaren pääsee näkemään risteilyllä, mutta katamariini ei enää rantaudu pyhälle saarelle, vaan kiertää sen ympäri. 

visitinari.fi/fi/aktiviteetit/kesa-syksy/inarijarven-risteily

Inarijärvi 
Kaunis ja karu Inarijärvi on Suomen järvistä kolmanneksi suurin ja toiseksi syvin. Se on Suomen suurjärvistä kaikkein puhtain ja kirkkain. Inarijärvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren Varanginvuonoon. Suuressa järvessä on 3 318 saarta ja siellä on myös suuria saarettomia selkiä. Rannoilla ja saarissa on runsas autiotupien verkosto, joita hyödyntävät melojat ja muut vesillä liikkujat ja talvisaikaan hiihtäjät.

Juutuan luontopolku 
Juutuanpolku tarjoaa kaksi vaihtoehtoa, helpompi reitti on esteetön, 500 metriä pitkä suuntaansa. Polun lähtöpiste sijaitsee Kittilän maantien varrella olevalta pysäköintialueelta, noin 2,5km Inarin kylältä. Tarkka osoite on Kittiläntie 156, Inari.

Esteetön polku kulkee Kittiläntien varresta Jäniskosken sillalle. Polkua voi kulkea pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa avustettuna. 

Juutuanpolun pidempi rengasreitti on 5,8km pitkä. Reitti alkaa Siidasta. Polku on valaistu ja se pidetään talvisin lumesta avoinna.

www.luontoon.fi/inari/reittikuvaukset#Juutuarengas

Inari-Otsamo 
Upea patikointireitti Otsamo-tunturin laelle, josta avautuu upeat näköalat Inarijärvelle sekä Hammastuntureille, Muotkalle ja Lemmenjoen tuntureille.

Otsamon kulkureitti lähtee Inarin kirkonkylältä luontokeskus Siidaa vastapäätä. Reitti kulkee ensimmäiset viisi kilometriä kohisevan Juutuanjoen varressa vanhassa aihkimäntymetsässä, mikä jälkeen alkaa tunturin valloitus. Ennen huippua loppuvat männyt ja lopulta tunturikoivikkokin, sillä Otsamon laki on paljakkaa. Jos palaa samaa reittiä takaisin, koko retken pituudeksi tulee 18 km.

Tuulispää tunturi ja Tuulijärvi
Inarista n. 9 km etelään Tuulispää-tunturin länsipuolella sijaitseva Tuulijärvi on erinomainen koko perheelle sopiva kalastus-ja retkeilykohde. Tuulispää tunturin lähtöpisteelle pääsee Inarijärven tieltä, noin 9 km Ivaloon päin. Ylös tunturiin nousevaa soratietä täytyy ajaa noin 2,5km pysäköintipaikalle, josta johtaa merkitty polku Tuulijärven rannalle. Tuulijärven moderni lasilaavu soveltuu hyvin päiväretkikohteeksi. Sopii hyvin myös aloittelevalle kalastajille helpon saavutettavuuden vuoksi. Tuulijärvelle kalastamiseen, myös pilkkimiseen tarvitset kalastusluvat.

Matka Inarista Ivaloon jatkuu E75 tietä pitkin

Karhunpesänkivi
Karhunpesänkivi sijaitsee Inarin ja Ivalon välissä, Myössäjärvellä, valtatien varressa. Karhunpesänkivi on tavallisen näköinen kivi, mutta sen sisälle on muodostunut luola, johon pääsee ryömimään. Kivi rauhoitettiin jo vuonna 1928 luonnonnähtävyydeksi. Paikalla sijaitsee myös Karhunpesäkiven taukopaikka ja karhupatsas.

Inarijärventie 2362, Inari